Ensimmäiset 3D-tulostimet tulivat markkinoille yli 20 vuotta sitten. Tosin niitä kutsuttiin aluksi pikamallinnuslaitteiksi. 20 vuoden aikana teknologia – niin tulostimet, kuin materiaalit – ovat kehittyneet. 3D-tulostus on noussut yhdeksi suurimmista muutosagenteista valmistuksen osa-alueelle. Viimeisen kolmen vuoden aikana on syntynyt useita uusia 3D-tulostimia valmistavia yrityksiä. Yksi tällainen on viime vuonna perustettu suomalainen Prenta Oy. 3D-tulostuksen ympärille on syntynyt uudenlaista palveluliiketoimintaa. Yksi esimerkki on 3D-tulostuskahvila, jollainen löytyy Tampereelta. Kahvilasta löytyy mm. edellä mainitun Prenta Oy:n tulostimia.          

Vallalla on käsitys, että 3D-tulostus (ainetta lisäävä valmistus) tulee muuttamaan perinteistä valmistustapaa, joka perustuu materiaalia poistaviin menetelmiin. Tästä olen samaa mieltä, mutta en kuitenkaan usko, että 3D-tulostuksesta voi mitenkään, ainakaan lähitulevaisuudessa, tulla pääasiallista valmistustapaa. Perinteisellä valmistustavalla on useita etuja puolellaan, varsinkin kun puhutaan suuremmista sarjoista.  Uskon siihen. että ne yritykset jotka kykenevät järkevällä tavalla yhdistämään perinteisen valmistustavan ja 3D-tulostuksen, tulevat menestymään tulevaisuudessa.

3D-tulostuksella on kuitenkin etuja puolellaan silloin, kun tehdään yksittäisiä monimutkaisia kappaleita. Esimerkiksi kaarevien muotojen valmistaminen on helppoa. 3D-tulostuksessa ei myöskään tarvita työkaluja ja kiinnittimiä, joka omalta osaltaan nopeuttaa prosessia ja alentaa kustannuksia. 3D-tulostuksella voidaan valmistaa kappaleita, joita ei pystytä lainkaan tuottamaan perinteisin keinoin. 3D-tulostus mahdollistaa sellaisia muotoja, joita ei voida työstämällä tehdä, esimerkiksi keveitä osia, joissa on onttoja onkaloita.

Nykyään tulostimilla voidaan yhdistää useita materiaaleja, niin kovia kuin joustavia. Perinteisen muovin lisäksi materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi hiilikuitua, metallia, kumia, keramiikkaa, vahaa, jopa sokeria. Metallien käyttäminen 3D-tulostuksessa on kuitenkin Suomessa vielä hyvin pientä. Tiedossani on vasta kolme toimijaa – joista yksi on yliopisto ja kaksi muuta tulostuspalveluja tarjoavia yrityksiä – joilla on käytössä 3D-tulostin, jossa voi käyttää materiaalina metallia. 3D-työstöprosessin seurantaan myös kaivataan uusia välineitä.

Tuote- ja palvelumuutosten hallinta on tutkitusti yksi haasteellisimmista ja kalliimmista prosesseista yrityksissä. Tämä johtuu mm. siitä, että hallitsemattomat muutokset aiheuttavat viiveitä projekteissa ja toimituksissa sekä luovat otollista maaperää tuotevirheille.

Muutoshallinnan merkitys on oleellista riippumatta yrityksen liiketoimintamallista. Olipa sitten kyse sarja-, projekti- tai massaräätälöidystä tuotteesta, niin muutokset prosessissa on pystyttävä kontrolloimaan hallitusti. Muuten tuotteista tulee kalliita ja pahimmassa tapauksessa susia.

Liiketoiminta on kaikilla teollisuudenaloilla yhä enenevässä määrin verkostomaista toimintaa. Tämä on yksi syy siihen, että muutosten hallinta ja kontrollointi ovat muodostuneet yhä vaikeammiksi ja moniulotteisemmiksi. Tuotteiden monimutkaistuminen vaikeuttaa entisestään muutosten hallintaa. Valmistavassa teollisuudessa pitää yhä useammin kyetä koordinoimaan mekaniikan, elektroniikan ja ohjelmistojen muutokset tuotteeseen. Rakennus- ja infrastruktuuriprojekteissa taas on mukana mm. arkkitehti-, rakenne-, putkisto-, talotekniikka- ja maapohjanäkökulmat.

Tiedon määrän voimakas kasvu ei helpota muutoshallintaa. Suuri tietomäärä tuo lisää mahdollisuuksia sille, että tarvittava tieto ei saavu oikeaan aikaan sitä tarvitseville. Oikea-aikaisuus on avainasia. Jos tieto tulee liian aikaisin, se voidaan unohtaa, kun sitä tarvitaan. Jos tieto taas tulee liian myöhään, se ei ehdi vaikuttaa oikealla tavalla. UK:n hallituksen BIM-työryhmän jäsen Phil Jackson kertoo, että he ovat panostaneet paljon nimenomaan prosessiin eri vaiheissa tarvittavan tiedon hallintaan (ks. Valokynä 2014/04).

Usein yrityksen tuottama tuotetieto on epäyhtenäistä, laadultaan heikohkoa ja sitä taltioidaan useisiin erillisiin paikkoihin ja järjestelmiin. Epäyhtenäisyys syntyy siitä, että samaa tietoa viedään hieman eri muodossa useampaan paikkaan. Kun tietoa jossakin vaiheessa analysoidaan, ei voida olla varmoja, onko tuotetiedossa oleva ero vain esitysmuodosta johtuvaa vai onko kyseessä ihan aidosti kaksi erillistä tietoa. Tämä lisää entisestään riskejä muutoshallintaan.

Nimikkeiden harmonisointi ei sekään ole aina kovin yksinkertainen asia. Varsinkin, jos tilanne on päässyt vähän ryöstäytymään käsistä. Eli ei ole ollut yhtenäistä nimikehallinnan määrittelyä, sanastoa ja varsinkaan sen johtamista. Senhän sanoo jo järkikin, että päällekkäisiä nimikkeitä syntyy ilman koordinointia ja saattaa syntyä jopa eri nimikkeitä samalla tunnisteella. Kun joukkoon vielä lisätään usein käytetyt erilaiset tunnistekoodaukset, niin soppa alkaa olla valmiina. Mitä nopeammin asia saadaan kuntoon, sitä vähemmän tulee enää lisää päällekkäisiä ja epäyhtenäisiä nimikkeitä..

FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala muistuttaa, että suomalaisessa teollisuudessa on paljon yrityksiä, joilla ei ole omaa tuotetta. Digitaaliajan haasteisiin on vaikea vastata, ellei ole omaa tuotetta, johon osaamisensa voi paketoida ja rakentaa. Vaaditaan oma tuote, jotta sen voi lisätä teolliseen internetiin. Oma tuote tarkoittaa, että muutoshallinnasta on tulossa yhä tärkeämpi tekijä suomalaisen teollisuuden menestyksessä!

Konepajateollisuudessa muutoshallintaprosessi ja sen merkitys on tunnettu pitkään. PLM-järjestelmät sisältävät hyviä työkaluja muutosprosessin hallintaan. Usein prosessi ei kuitenkaan ole kunnolla dokumentoitu ja yhteisesti sovittu, saati että PLM-järjestelmä olisi valjastettu sitä tukemaan. Pitää vain ihmetellä, miksi?

Joka tapauksessa on hienoa havaita, että BIM-rintamalla muutoshallinta on myös tunnistettu ja BIM-järjestelmiin on tullut mukaan muutoshallintaa tukevia ominaisuuksia. Käyköhän niin, että rakennus- ja infrastruktuuriprojekteissa kohta ollaan edellä muutoshallinnan työkalujen käyttöönotossa?

Uudet kotisivut on nyt julkaistu. 

Kotisivut päivitettiin osana uudistuvaa yritysilmettä.