9.6.2014, Jyväskylä

Seminaarissa kuullaan millaisia käytännön frugal innovation -toteutuksia on tehty ja on tekeillä Suomessa, Ruotsissa , Tanskassa, USA:ssa, Ranskassa ja UK:ssa sekä kehittyvillä markkinoilla. 

Puhujina:
Jaideep Prabhu, Professor, Judge Business School, Cambridge University & co-author of the book Jugaad Innovation.
Navi Radjou, Fellow at Judge Business School, University of Cambridge, World Economic Forum (WEF) faculty member & co-author of the book Jugaad Innovation.
Henri Simula, Research Fellow, School of Business, Aalto University
Peter Hesseldahl, Senior Innovation Specialist, Universe Foundation, Denmark
Anne Sandelin, Director of the Urban Planning Projects, City of Jyväskylä
Sudeep Nakhe, Advance Technology and Research, Group Trucks Technology, Volvo, India


Lisätietoja:
Venkata Gandikota, President of TNFIS, venkata@tnfis.org, puh. 044 276 0404
Jukka Kallioinen, Secretary of TNFIS, jukka@tnfis.org, puh. 050 436 4310 

Säästäväisen innovaation (frugal innovation) konseptissa on kyse siitä, että yritykset hyväksyvät taloudellisten, aineellisten ja institutionaalisten resurssien rajallisuuden ja kehittävät innovatiivisia ideoita ja käytännöllisiä ratkaisuja näiden rajoittavien tekijöiden pohjalta. 

Kehittyneiden talouksien heikko kasvu ja resurssien käyttöä koskevat ympäristörajoitukset kasvattavat tarvetta kehittää tuotanto- ja kulutusmalleja yhä harkitsevampaan ja säästäväisempään suuntaan. Uudet teknologia-alustat alentavat innovointimuotojen kustannuksia. Kasvava hoivan tarve nopeasti ikääntyvissä yhteiskunnissa johtaa siihen, että sosiaali- ja terveysasioita on ajateltava uusista lähtökohdista. Nykypäivänä voimakkaasti kasvavimmat markkinat ovat kehittyvissä ja nousevissa talouksissa. 

The Nordic Frugal Innovation Society (TNFIS) on voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä menestykseen säästäväisten innovaatioiden avulla. TNFIS yhdistää alan asiantuntijat ja yritykset sekä välittää tietoa säästäväisen innovaation parhaista käytännöistä.

  Linkki tapahtuman www-sivulle.

Kun olen seurannut alan ratkaisutoimittajien palvelu- ja tuoteuutuuksia sekä tavannut asiakkaita, niin nyt tuntuu siltä, että pilvipalvelut ovat tulleet tai ainakin ovat nurkan takana myös CAD/PLM/BIM-alueella. Tässä on mielestäni tapahtunut selvää kehitystä promiswaresta käytännön ratkaisuihin. Lisäksi on nähtävissä, että myös asiakkaat ovat ottamassa palveluita ja tuotteita tuotantokäyttöön. Vielä vähän reilu vuosi sitten pilvipalvelut CAD/PLM/BIM-alueella olivat tulevaisuuden tavoitteita.

On hienoa havaita, että näinä ”vaikeina aikoina” uutta teknologiaa ollaan ottamassa käyttöön. Ja voihan se toisaalta olla niinkin, että markkinoilla pärjätäkseen on pakon sanelemana kyettävä tehostamaan toimintaansa. Tätä varmasti asiakkaat hakevat uusien teknologioiden käyttöönotolla. Pöyryn Timo Syrjänen muistuttikin, että ” Jos emme ota uusia teknologioita haltuun, olemme äkkiä ulkona busineksestä ja jos me emme tee tätä, niin se on varma. että kilpailijat tekevät” (ks. Valokynä 2013/4)

Toinen mielenkiintoinen havainto pilvipalveluihin liittyen on se, että CAD/PLM/BIM-alueella toimittajat eivät ole tuomassa pilviratkaisuja, jotka korvaisivat perinteiset. Ajatuksena on, että pilvipalveluiden kautta hoidetaan kommunikointia ja kytketään järjestelmiä ja tietoja yhteen. Tästä aiheesta puhuivat niin Autodeskin teknologiaevangelista Lynn Allen kuin Bentleyn konsernijohtaja Greg Bentley Valokynässä 2013/4.

Yhtenä pilvipalveluiden yleistymisen hidasteena on pidetty järjestelmäintegraatioiden toteuttamista. Varsinkin hybridipilvissä, joissa on sekä yritysten omia sovelluksia sekä yksityisiä ja julkisia pilviä. Se, että pilviä käytetään kytkeytymiseen voikin olla tekijä, jolla integraatiopelot haihdutetaan. Tech-Clarityn toimitusjohtaja Jim Brown on jopa sitä mieltä, että pilvipohjaisten ratkaisujen integrointi on monessa mielessä helpompaa, kuin perinteisten ratkaisujen integrointi (ks. artikkeli Valokynä 2/2013).

Toinen megatrendi CAD/PLM/BIM-alueella on mobiilikäyttö. Tabletin käyttö lisääntyy joka rintamalla. Esimerkiksi Rakennusliike Lipsanen on hankkinut kaikille henkilöille rakennustyömailla tabletit (ks. artikkeli Valokynä 2013/3). Enää ei siis voida puhua hypetyksestä. Järjestelmätoimittajien tarjonnassa tämä myös näkyy. Näiden kautta voi löytyä uusia tapoja hyödyntää mobiililaitteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Bentleyn mobiilisovellus, jonka avulla käyttäjä voi työmaalla paperipiirustusta kännykällä tai tabletilla osoittamalla tarkistaa, onko kyseessä ajantasainen versio piirustuksesta.

PLM-toteutukset ovat edelleen pitkälti akselilla tuotekehitys-suunnittelu-valmistus. Jokohan mobiilisovellusten lisääntyminen alkaisi siirtää painopistettä myös huoltopaleluiden hallintaan? Ainakin henkilökohtaisesti toivon tätä. Huoltopalveluiden osuus liiketoiminnasta esimerkiksi valmistavan teollisuuden alueella on merkittävästi lisääntynyt, mutta mielestäni PLM-sovellusten käyttö ei ole edennyt läheskään vastaavassa tahdissa. Tässä on vielä paljon työsarkaa.

Usein korostetaan, että auto-, lentokone-, konepaja- ja elektroniikkateollisuus ovat edellä verrattuna rakennusteollisuuteen, kun puhutaan PLM/BIM-ratkaisujen hyödyntämisestä työprosesseissa. Viime aikoina myös rakennuspuolella on selvästi noussut esiin BIM:n hyödyntäminen nimenomaan työprosesseissa. Samoin rakennusteollisuuden puolelta löytyy esimerkkejä esimerkiksi moduloinnista ja esikokoonpanojen hallinnasta. Lähestymistä on siis havaittavissa. Mobiililaitteiden käyttö rakennustyömailla on lisääntymässä. Onkohan tältä osin rakennusteollisuus jo ajanut ohi?

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme lämpimästi kuluneen vuoden yhteistyöstä. 

Toivotamme Rauhallista Joulun Odotusta ja Menestyksellistä Vuotta 2014!

Valokynällä on pitkä historia suunnittelun ja suunnittelujärjestelmien kehityksen, trendien ja case-tarinoiden kuvaajana. Lähtihän koko yhdistyksen toiminta liikkeelle aikoinaan siitä, kun oli tarve hankkia Suomeen ensimmäisiä CAD-järjestelmiä.

Sittemmin 1990-luvulla alkoi tuotetiedonhallinnan esiinmarssi, joka sittemmin on laajentunut tuotteen elinkaarenhallinnaksi. Samaten rakennuspuolella on CAD-järjestelmien rinnalle tullut rakennusten tietomallintaminen sekä infrastruktuurin tietomallintaminen.

PDM-järjestelmien ensimmäinen sukupolvi lähti vahvasti liikkeelle suunnittelun tarpeista. Ensin puhuttiin pelkästään suunnittelutiedonhallinnasta ja myöhemmin tuotetiedonhallinnasta. Nyt on edetty jo toiseen tai kolmanteen järjestelmäsukupolveen, mutta jotenkin tuntuu, että suunnittelu on edelleen useimpien PLM:n käyttöönottojen pääpeluri.

Jossain määrin tämä on luonnollista, koska suunnittelu tuottaa suuren joukon tuoteinformaatiosta. Ja suunnitteluprosessin hallinta ei ole aivan yksinkertainen juttu, varsinkin jos on kyseessä monimutkaisempi tuote, jossa on mukana useita suunnittelualueita.

Nykyaikaiset PLM-järjestelmät tarjoavat hyvät työkalut hallita suunnitteluprosessia ja muutoshallintaa. Hyvä siis, että suunnittelu on edelleen keskiössä. Mutta onko tässä kaikki? Onko PLM yrityksille edelleen yhtä kuin suunnittelutiedonhallinta?

Sivusta seuranneena ja useisiin projekteihin osallistuneena, tuntuu edelleen siltä, että PLM-hankkeissa käytetään paljon aikaa ja resursseja suunnitteluprosessin kehittämiseen ja hallintaan, mutta ei osata nähdä koko tuotehallintaa kokonaisuutena. Helposti sorrutaan siihen, että ratkaisusta tulee hyvin kompleksinen ja vaikeasti levitettävä laajemmin koko organisaatioon.

Tässä tullaan mielestäni yhteen tärkeimmistä menestystekijöistä. Uskon vahvasti vanhaan sanontaan ”yksinkertainen on kaunista”. Tämä pätee varsin hyvin PLM-hankkeisiin. Insinöörit ovat taitavia teknisten härveleiden (=ohjelmistojen) käytössä. Hyvä näin. Mutta, kun tavoitellaan yrityksen laajuista tuotteen elinkaaren hallintaa liiketoiminnan näkökulmasta, niin olisi hyvä muistaa, että käyttäjäkunnasta suunnittelijoiden osuus saattaa olla vain muutamia prosentteja. Siis näin ainakin pitäisi olla.

Mitä nämä muut sitten ovat? Jos puhutaan kattavasta tuotteen hallinnasta, niin kuvaan tulevat myyjät, ostajat, koneistajat, logistiikka, varastohenkilöt, huoltomiehet, johtajat jne. Tässä joukossa on usein paljon sellaisia, joiden tietotekniset taidot eivät ole samalla tasolla insinöörien kanssa. Tälle joukolle ei pitäisi rakentaa vaikeasti käytettävää, monimutkaista ohjelmistoratkaisua. Onnistuminen edellyttää pelkistämistä.

Suurelle osalle tuotetietoja käsittelevistä ihmisistä riittää pelkistetty prosessi. Tärkeää on ensisijaisesti se, että tuotettavat tiedon voi helposti ja yksinkertaisesti liittää tuotteeseen ja tiedot ovat helposti kaikkien löydettävissä ja hyödynnettävissä.

Yksi syy sille, että PLM:n käyttöönotot eivät ole riittävästi levinneet suunnittelun ulkopuolelle, johtuu varmasti siitä, että ollaan liian suunnittelukeskeisiä. Ei pitäisi ehkä sahata omaa oksaa, mutta toivoisin, että käynnistyisi PLM-hankkeita, jotka eivät lähde liikkeelle suunnittelujohtoisesti. Kehitys- ja liiketoimintajohdon olisi otettava voimakkaampi rooli PLM-hankkeissa ja katsottava asiaa kokonaisuutena. PLM:ää tulisi tarkastella PLM-käsitteen mukaisesti aina tuotteen ideoinnista kierrätykseen saakka.