MITÄ MAKSAA, KUN EI TEHDÄ MITÄÄN?

Useat tutkimukset osoittavat, että järjestelmällisellä ja hyvin hoidetulla tuotetiedon hallinnalla voidaan saavuttaa merkittäviä, rahassa mitattavia säästöjä ja hyötyjä. Tästä hyvä esimerkki on professori Abramovicin johtama Bochumin yliopiston tutkimus (ks. Valokynä 2/2013, sivu 49). Positiivista löytyy CIMDatan viimeisestä markkinakartoituksesta, joka osoittaa, että PLM-markkina on kasvanut perinteisillä teollisuuden alueilla. Uusilla alueilla ei ole tapahtunut kasvua, kuten Jukka Salovaarakin havainnoi omassa blogissaan (ks. Valokynä 2/2013, sivu 66). Jukka pohtiikin syitä tälle kirjoituksessaan: eivätkö tarpeet ja tarjonta sittenkään kohtaa uusilla teollisuuden alueilla?

Huoltoliiketoiminnan merkitys kasvaa koko ajan, mutta perinteisilläkään teollisuudenaloilla ei ymmärretä PLM:n mahdollisuuksia, kuten ilmenee Dassault Systèmesin Philippe Bartissollin haastattelussa (ks. Valokynä 2/2013, sivu 18).

Miksi PLM-käyttöönottojen määrä ei sitten kasva voimallisesti, varsinkaan uusilla teollisuuden aloilla. Professori Abramovici nostaa yhdeksi syyksi sen, että termi PLM ei vieläkään ole kaikille selvä ja ymmärretään väärin. Tähän on helppo yhtyä. Järjestelmätoimittajien viestejä ei ole helppo ymmärtää ja tulkita, ellei ole PLM-asiantuntija. Sen verran laajoja, erilaisia ja moniulotteisia kuvaukset ja määrittelyt ovat. Tässä on varmasti yksi skarppaamisen paikka toimittajille. Kuten myös meille PLM-alan asiantuntijoille, jotka viestimme asiaa yrityskenttään. Selkeyttä ja yksinkertaisuutta tarvitaan lisää.

Yksi hidastava tekijä on mielestäni aika. Tarkoitan tällä sitä, että nyt kun yritykset ovat tehostaneet organisaatioitaan, niin ei ole enää henkilöitä, joilla olisi aikaa suunnitella ja kehittää uusia asioita. Kaikkihan tiedämme tarinan polkupyörän rinnalla juoksemisesta, kun ei ehdi pysähtyä ja hypätä pyörän selkään. Olen kevään aikana käynyt keskusteluja usean yrityksen kanssa ja saanut vastauksen: ”Meillä on nyt niin paljon tekemistä, että emme ehdi panostaa tähän”. Asioita myös helposti siirretään eteenpäin sen varjolla, että nyt ei ole oikea aika. Olen kuitenkin varma, että näillä yrityksillä olisi mahdollisuus toiminnan tehostamiseen parantamalla prosesseja tiedonhallinnan alueella.

Toinen, vai onko tämä nyt jo viides, hidastava tekijä on se, että yritykset eivät todellisuudessa tiedä kuinka paljon heiltä menee aikaa tietojen etsimiseen, korjaamiseen ja välittämiseen. Harva myöskään tietää paljonko syntyy tuotevirheitä väärien puutteellisten tai vanhentuneiden tietojen vuoksi. Kuinka hyvin muutoshallinta toimii? Tähänkin PLM:n avulla saisi helposti ryhtiä.

Kuudes syy liittyy siihen, että PLM-hankkeita ”pelätään”. Varsinkin pk-sektorilla ollaan usein sitä mieltä, että tällaiset hankkeet ovat isoja ja kalliita sekä vaativat paljon omia ja ulkoisia resursseja. Toimittajat ovat suunnanneet tarjontaansa entistä enemmän kohti valmiita ratkaisuja, jotta käyttöönotot helpottuisivat. Tässä toimittajilla on vielä kuitenkin petraamista, että heillä todella olisi valmiitta best practice –ratkaisuja eri teollisuuden aloille. Näyttää siltä, että nämä ovat vielä pitkälti promisewarea.

Summa summarum. Jos yritykset tietäisivät paljonko heille maksaa se, että eivät tee mitään, niin johan alkaisi tapahtua. Tieto lisää tuskaa sanotaan, mutta järjestelmällinen, hyvin hallittu tieto ei pelkästään vähennä stressipisteitä, vaan sillä voidaan myös saada hyvää viivan alle.

Posted in Blogi | Leave a comment

JROCKYCO MUKANA KANSALLISESSA ETÄPÄIVÄSSÄ

J/RockyCo osallistuu ensimmäistä kertaa kansalliseen etäpäivään.

Kansallisen etätyöpäivän tarkoituksena on tukea uusia työnteontapoja, lisätä työn joustavuutta ja parantaa elämänlaatua. Lisäksi pyritään vähentämään päästöjä ja tasaamaan ruuhkahuippuja.


Kansallista etäpäivää vietetään perjantaina 20.9.

Posted in Uutiset | Leave a comment

ERP:N JA PLM:N ROOLIT KUNTOON

Lähes kaikilla suuremmilla yrityksillä on tänään käytössä ERP- ja PLM-järjestelmä. Järjestelmien investointivaiheessa on laskettu hankinnan kannattavuutta tavalla tai toisella ja molempien järjestelmien kohdalla on päädytty siihen, että ne tuovat lisäarvoa liiketoiminnalle.Netherlands nike air max

Useissa tapauksissa ERP- ja PLM-järjestelmillä tavoiteltavat asiat ovat osittain päällekkäiset, vaikka keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat erilaiset. Kummankin osalta tavoite voi olla esimerkiksi liikevaihdon kasvattaminen tai asiakastyytyväisyyden parantaminen. Suuria eroja kuitenkin löytyy. ERP-järjestelmällä haetaan usein esimerkiksi valmistuksen läpimenoajan lyhentämistä, valmistuskapasiteetin nostoa tai kustannussäästöjä tarkemman talousraportoinnin avulla. PLM-järjestelmällä esimerkiksi tuotekehityksen nopeuttamista, liiketoiminnan kasvua uusilla markkina-alueilla tai huollon vasteaikaa.nike air max Canada

Kentällä liikkuessani olen havainnut, että varsinkin pk-sektorilla on jonkin verran epätietoisuutta siitä mikä on tai tulisi olla ERP- ja PLM-järjestelmien rooli yritykselle. Tämä on ehkä yksi syy sille, että järjestelmiä ei ole otettu käyttöön siinä määrin, kuin tämän päivän kilpailutilanne minusta edellyttäisi. Asian ymmärtäminen myös auttaisi ottamaan oikealla tavalla irti kaikki mahdollinen molemmista investoinneista.

Mielestäni jokainen tuotteita valmistava yritys, teollisuudenalasta riippumatta, tarvitsee sekä ERP- että PLM-järjestelmät. Sekin tiedetään, että ERP-toimittajat pyrkivät laajentumaan kohti PLM-kenttää ja päinvastoin. Tämä omalta osaltaan luo asiakasyrityksille epäselvyyttä järjestelmien rooleista. Toimittajakentän muutos on suuri kokonaisuus, joten palaan tähän aiheeseen myöhemmin.oakley script sunglasses

Järjestelmät ovat luonteeltaan erilaiset ja sopivat siksi paremmin yhteen kuin toiseen tarkoitukseen.
ERP-järjestelmät ovat hyviä, kun tarvitaan työkaluja esimerkiksi taloushallintaan, kustannusten seurantaan, myyntiin, hankintaan tai valmistuksen ohjaukseen. Karkeasti voidaan sanoa, että ERP-järjestelmä sopii etukäteen määriteltyjen tuotteiden tai komponenttien käsittelyyn. Eli käytännössä määritelty nimike voidaan myydä, ostaa tai valmistaa. Lisäksi voidaan esimerkiksi raportoida kuinka monta kappaletta on valmistettu tiettyä komponenttia vaikkapa viimeisen vuorokauden aikana. ERP on ensisijaisesti materiaalivirran hallintatyöväline. ERP-järjestelmän avulla suunniteltu yksittäinen tuote saadaan markkinoille tai asiakkaalle. ERP keskittyy nykyhetkeen: mitä valmistetaan tänään? ERP-järjestelmällä hallitaan yhden valmistusyksikön toimintaa ja pyritään tekemään se aina viimeisimmän suunnittelutiedon mukaisesti.Coupon Code For nike air max

PLM-järjestelmä sopii paremmin silloin, kun on tarve hallita muuttuvia tai uusia asioita: erilaisia ideoita, vaatimuksia ja konfiguraatioita, tuoteportfoliota, luoda uusia nimikkeitä, kuvata tuotteiden tarkkoja määrittelyitä, hyväksyä nimikkeitä, tehdä tuotemuutoksia, hallita tuotteiden eri versioita, jakaa tietoa verkostolle, hallita asennettua laitekantaa jne. PLM on ensisijaisesti informaatiovirran hallintatyöväline. PLM on koko tuotteen elinkaaren – ideasta kierrätykseen – ratkaisu. Lisäksi PLM-järjestelmällä on integroiva rooli yhdistää eri suunnittelu- ja valmistusyksiköt. PLM-järjestelmä on sopivampi, kun halutaan tehdä suunnittelua yhdessä eri puolilla yritysverkostoa tai jakaa suunnittelutietoa eri valmistusyksiköille.air jordan ix

Harmaalle alueelle järjestelmien rooleja määritettäessä kuuluvat usein valmistusrakenteiden hallinta, valmistuksen laatu- ja testaustietojen hallinta, kokoonpanotietojen taltioiminen, sarjanumeroiden luonti, jne.
ERP- ja PLM-järjestelmien rooleille ei ole olemassa valmista standardia, joka yksiselitteisesti määrittelisi roolit. Jokainen yritys itse päättää järjestelmien rooleista. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa Tämä ymmärrettävästi tekee asian hieman haasteelliseksi ja luo omalta osaltaan epätietoisuutta ja hankaluutta päätöksentekoon.

Päätöstä tehdessä kannattaa kuitenkin ottaa selvää, kumpi järjestelmä soveltuu paremmin tarkasteltavaan rooliin. Kuten alussa totesin, niin useimmilla suurilla yrityksillä on tänään käytössä sekä ERP- että PLM-järjestelmä. Pk-sektorilla tilanne on toinen. Lähes kaikilla pk-yrityksillä on kyllä käytössä jonkintasoinen ERP-järjestelmä, mutta vasta harvoilla on käytössä PLM-järjestelmä.women oakley sunglasses

Pk-yrityksen tulee seuraavaa järjestelmähanketta suunnitellessa miettiä tarkkaan, kumpi on kipeämpi tarve: uudistettu ERP-järjestelmä vai PLM-järjestelmä. Saattaa nimittäin olla, että kannattaisikin investoida PLM-ratkaisuun, joka sopisi paremmin haettuun rooliin.

Posted in Blogi | Tagged | Leave a comment

PARAS PLM-JÄRJESTELMÄ

Jokin aika sitten eräässä LinkedIn ryhmässä tiedusteltiin, että mikä PLM-sovellus sopii parhaiten lääketeollisuuteen. Vastauksia kysymykseen alkoi tulla pikaiseen tahtiin: Enovia. Teamcenter, Windschill, Agile, Aras,… Kunnes Scott Cleveland pysäytti keskustelun ja huomautti, että eiköhän olisi järkevää ensin miettiä mitä vaatimuksia ja tarpeita yrityksellä on, ennen kuin alkaa valita teknologiaa tai järjestelmää. Tuli keskustelusta mieleen, että onko edelleen vallalla ajatus, että kannattaa edetä työkalun valinta edellä. On niin helppo yhtyä Scottin näkemykseen, että vaatimukset ja tarpeet muodostavat lähtökohdan. Näiden perusteella voidaan sitten arvioida järjestelmien sopivuutta. Ja usein on kyllä niin, että kaikki merkittävimmät PLM-ratkaisut taipuvat lopulta tarpeeseen. Kyse on enemmänkin siitä mitä asioita halutaan painottaa järjestelmän valinnassa. Järjestelmiä sellaisenaan, ilman vaatimusmäärittelyä ja tarvekuvausta, ei kannata lähteä laittamaan paremmuusjärjestykseen.

Posted in Blogi | Tagged | Leave a comment

MUUTOSHALLINTA TÖKKII

Jotta yritykset menestyvät tämän päivän kovassa kilpailutilanteessa, tuotteet on saatava nopeasti ja laadukkaana markkinoille. Tuotesyklit ovat koko ajan lyhentyneet. Uusia versioita tai uusia tuotteita on kyettävä kehittämään entistä tehokkaammin.

Muutoshallinta on yksi suurimmista pullonkauloista yritysten menestykselle. Tutkimusten mukaan jopa 85%:lla yrityksistä muutoshallinta ei toimi tai siinä olisi parannettavaa. Ilman tehokasta ja virtaviivaista muutoshallintaa yritysten on vaikea menestyä. Tässä valossa tuo 85% kuulostaa hälyttävän suurelta luvulta.

Tehoton muutoshallinta aiheuttaa hitautta ja viivästyksiä prosessiin, päätöksenteko hidastuu, vastuunotto vaikeutuu, tulee korjaustarpeita ja asioita tehdään useampaan kertaan. Kaikki tämä johtaa lisääntyneisiin kustannuksiin ja näkyy suoraan kannattavuudessa.

Miksi muutoshallinta sitten on niin vaikeaa? Tuotteet ovat yhä monimutkaisempia, ne sisältävät mekaanisten komponenttien lisäksi usein paljon ohjelmistoja ja elektroniikkaa. Tuotekonfiguraatioiden määrä on entistä suurempi. Tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa on usein mukana laaja verkosto, jolloin kommunikaatio vaikeutuu. Prosessit sisältävät epäjatkuvuuskohtia ja toiminnot toimivat edelleen osittain omissa siiloissaan. Komponenttien lukumäärä on entistä suurempi. Tiedon määrä jatkaa kasvuaan. Tällaisessa ympäristössä on yhä vaikeampi tunnistaa muutosten vaikutukset komponentteihin, ohjelmistoihin, elektroniikkaan jne.

Muutoshallinta toimii ainoastaan silloin, kun on määritelty selkeä, virtaviivainen ja formaali muutoshallintaprosessi. Vaikka puhutaan tuotekehityksestä, niin toimiva muutoshallinta edellyttää, että prosessiin osallistuvat muutkin toiminnot kuin suunnittelu. Muutosten vaikutuksia arvioitaessa on saatava mukaan valmistus, hankinta, asennus, logistiikka, service jne.

Tässä moni yritys kompastuu. Olen usein törmännyt tilanteeseen, jossa suunnittelija on tehnyt pienen muutoksen tuotteeseen ajatellen, että ”eihän tällä nyt ole suuria vaikutuksia suunnittelun ulkopuolisiin toimitusketjun toimintoihin”. Ennen kuin muutoshallintaprosessi ohjasi toimintaa, saattoi olla jopa niin, että kukaan muu ei edes tiennyt koko muutoksesta. Näitä ”pimeitä muutoksia” pelätään edelleen. Hyvinkin pienellä muutoksella, vaikkapa pintamerkin lisäämisellä piirustukseen, voi olla todella suuria vaikutuksia esimerkiksi valmistukseen.

Kun muutoshallintaprosessi on määritelty, tulee luonnollisesti varmistaa, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Ohjeistus on ollut perinteinen tapa hoitaa tämä, mutta nykyisillä PLM-järjestelmillä on  hyviä välineitä prosessin tukemiseksi ja tarvittavien työnkiertojen ja katselmointien toteuttamiseksi. Näihin voidaan liittää työtehtävien välitystä vaikka sähköpostilla ja toisaalta löytyvät keinot seurata missä vaiheessa prosessi on menossa ja ketkä ovat jo tehtävänsä suorittaneet.

Koska tuotetietojen määrä kasvaa jatkuvasti on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla prosessissa mukana olevilla on helposti pääsy tarvittavaan tietoon, kuten CAD-malleihin, piirustuksiin, laskelmiin, spekseihin, jne. Tässä PLM-järjestelmät ovat erinomaisia työvälineitä. Niiden avulla on helppo tarjota kaikki tieto katselmoijille suoraan liitettynä työtehtävään. Eikä pelkästään pääsy tietoihin, vaan myös jäljitettävyys ja ”where used” –toiminnot ovat merkittävästi tukemassa ja helpottamassa vaikuttavuusanalyysiä. Muutoksen vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan tiedot myös hankinnan- ja valmistuksen tilanteesta. Useimmiten nämä tiedot on saatavissa ERP-järjestelmästä.

Muutoshallinnassa joudutaan aina tasapainoilemaan joustavuuden, ketteryyden ja vakauden välillä. Mitä enemmän osapuolia on mukana ja vaikutusanalyysejä muutosehdotukselle tehdään, sitä hitaampi muutosprosessi on. Tuotepäälliköillä on suuri vastuu siinä, ketä kaikkia yksittäiseen muutosprosessiin on otettava mukaan. Se, että etukäteen päätettäisiin, ketkä ovat mukana, ei toimi käytännössä. Muutokset voivat olla hyvin erilaisia. Tässäkin on syytä olla joustavuutta, jotta prosessista ei tule liian kankea.

Muutoshallinta, kuten niin moni muukin asia, on loppupelissä kiinni ihmisistä. Jos prosessissa mukana olevat todella aidosti ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita määriteltyyn toimintatapaan, niin ainakaan järjestelmät eivät ole esteenä toimivalle prosessille. Niin yksinkertaisia ja helppoja niiden käyttäminen on ja kaikki tieto on helposti saatavilla. Ehdottomasti suurin aika kuluu vaikutusanalyysin tekemiseksi ja muutosten vaikutusten selvittämiseksi kunkin omaan vastuualueeseen.

Posted in Blogi | Tagged | Leave a comment