Millaisia tuotteita suomalainen teollisuus valmistaa tulevaisuudessa? Vai tehdäänkö jatkossa kaikki Kiinassa tai muualla? Löytyykö eväitä valmistavan teollisuuden turvaamiseksi rajussa globaalissa kilpailussa?

Suomalaisen teollisuuden pelastus voi olla siinä, että tuotteiden kehityksen, valmistuksen ja käytön toivotaan perustuvan yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteisiin. Toisaalta tuotteisiin on saatava älyä ja niitä on voitava käyttää turvallisesti. Tämä tarkoittaa muutoksia tuotteisiin ja niiden valmistamiseen.

Yksi keskeinen tekijä on Teollisuus 4.0 ja tähän liittyvä teollinen internet. Yrityksille nämä luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien innovaatioiden synnyttämiseen.

Kuten asioilla tuppaa olemaan kääntöpuolensa, sama pätee myös teolliseen internetiin. Tiedon määrä on jo nyt kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja tämä kiihtyy entisestään. Arvioiden mukaan jo ensi vuonna verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä on kolme kertaa maapallolla olevien ihmisten määrä. Tiedonhallinnan kehittämiseksi ja tiedon laadun varmistamiseksi tässä haastavassa tilanteessa on tehtävä töitä. Tohtori Peter Aiken nostaa mielenkiintoisia näkökulmia aiheen tiimoilta. Hän arvostelee koulutus-järjestelmää, peräänkuuluttaa tiedon omistajuutta ja yhteisen kielen merkitystä. Lisäksi hänen mukaansa tiedonhallinta on kyettävä pukemaan euroiksi, jotta yrityksen johto kiinnostuu riittävästi asiasta.

Lisääntyvä älykkyys, ohjelmistojen osuuden kasvu, uusien materiaalien käyttö ja laitteiden kytkeytyminen verkkoon johtavat usein siihen, että valmistettavat tuotteet ovat yhä monimutkaisempia. Kaikkien suunnittelun osa-alueiden on tehtävä töitä rinta rinnan ja tuotosten pitää olla yhteensopivia. On ymmärrettävää, että panostukset systeemisuunnitteluun (Systems Engineering) kantavat hedelmää.

Toinen merkittävä muutosvoima valmistavaan teollisuuteen on uudet valmistusmenetelmät, kuten ainetta lisäävä valmistus sekä uusien materiaalien kehittäminen ja hyödyntäminen valmistuksessa. Lisäävä valmistus ja 3D-tulostus ovat maailmalla jo osa lopullisten tuotteiden valmistusta, ei enää pelkästään prototyyppien valmistusta. Yksi edelläkävijöistä on Airbus, joka on perustanut 3D-tulostustehtaan Saksaan. Ehdimmekö 3D-tulostusjunaan mukaan? Jokohan nyt olisi aika todellisille tuotannollisille investoinneille Suomessa?

On kuitenkin huolehdittava siitä, että kustannukset eivät karkaa käsistä uusien teknologioiden ja innovaatioiden tiimellyksessä. Päinvastoin! Uuden teknologian avulla pitäisi pystyä kustannustehokkaasti tarjoamaan sellaisia tuotteita ja palveluita, joihin asiakkailla on varaa. Frugaalit innovaatiot ovat tarpeen. High Tech – Low cost -malli on tulevaisuutta.

Paikkatiedon hyödyntäminen on hyvä esimerkki teknologioiden nopean kehityksen ja hintojen laskun mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista. Yhä useammat yritykset ovat viime vuosina alkaneet hyödyntää sijaintiin pohjautuvaa liiketoiminta-analytiikkaa. Kun samaan aikaan myös datan hinnat laskevat, paikkatiedon ympärille muodostuu jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Paikkatieto liittyy tulevaisuudessa yhä enemmän kaikkeen tekemiseemme.