Se on varmaa, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän keinoja hallita räjähdysmäisesti kasvavaa tietomäärää. Useimmat PK-yritykset ovat luottaneet Exceliin, verkkolevyyn tai toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) tuotetietojen hallinnassa. ERP-järjestelmät ovat kuitenkin hyviä ainoastaan operatiivisten transaktioiden hallinnassa myynnissä, ostossa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja logistiikassa. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää tuoteportfolion hallintaa.

Tuoteportfolion hallintaa tukemaan tarvitaan tietotekninen ratkaisu, jonka kotipesä on tuotteen elinkaarenhallinnan järjestelmässä. Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta on keskeistä löytää toimituksiin toistettavuutta tai samankaltaisuutta, jotta voimme pärjätä kustannustehokkuudessa. Mallintaminen, modulointi ja konfigurointi ovat tässä avaintekijöitä. Tuotekonfigurointiin ja konfiguroitavien tuotteiden suunnitteluun soveltuu PLM-järjestelmä huomattavasti paremmin kuin Excel tai ERP-järjestelmä.

Tuotteiden jäljitettävyystietojen hallinta korostuu koko ajan, kun ympäristö- ja viranomaisvaatimukset tiukentuvat. Kentällä olevan asennetun laitekannan hallinta, josta selviää mitä muutoksia tuotteisiin on tehty ja mistä komponenteista ja materiaaleista, tuote on valmistettu, puhumattakaan takaisinkytkennästä asiakasvaatimuksiin, edellyttää tehokasta ja systemaattista tiedonhallintaratkaisua. Kun tähän lisätään Teollisuus 4.0:n ja teollisen internetin mukanaan tuomat muutokset tuotteisiin, palveluihin, johtamiseen sekä liiketoimintamalleihin, niin näitä tukemaan tarvitaan PLM-ratkaisu.

Edellä olen nostanut esiin vain muutamia näkökulmia, miksi PK-yritysten tulisi välittömästi aloittaa tuotetiedonhallinnan kartoitus ja sitä tukevien ratkaisujen käyttöönotto. Useat tutkimukset osoittavat, että yritykset, joilla PLM-ratkaisu on tehokkaassa käytössä, menestyvät muita paremmin.

PLM-järjestelmätoimittajat ovat yrittäneet aika ajoin tuoda markkinoille paremmin PK-yrityksille soveltuvia ratkaisuja. Tässä ei ole aina onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, joka on omalta osaltaan hidastanut käytötönottoja. Suurista projekteista on jo päästy eroon mallintamalla käyttöönottoprosesseja. Uusia tuulia myös itse järjestelmissä on havaittavissa.

Vaikka edellä korostan sitä, että PK-yritysten tulee ryhtyä toimiin tuotetiedonhallinnan haltuun ottamiseksi hyödyntäen PLM-järjestelmää, niin paljon asioita voidaan saattaa parempaan kuntoon ilman järjestelmiäkin. Yhteisesti sovittu systemaattinen tapa hallita tuoteperheitä, tuoterakenteita, nimikkeitä, muutoksia jne. on perusta, joka tarvitaan järjestelmäratkaisuista riippumatta.